Buddha kehotti ihmisiä tutustumaan oppiinsa kriittisesti ja itse toteamaan sen toimivuus kokeilemalla ja kokemalla.
Lue lisääBuddhalainen ryhmä Joensuussa
Meditaatiota. Opiskelua. Keskustelua.
Tapaamiset
Su 1.2 ZOOM opetusta
Ma 2.2 aamu + alkeisiltama
Ke 4.2 aamu + ilta
Ma 9.2 aamu + alkeisiltama
Ke 11.2 aamu + ilta
Ma 16.2 aamu + alkeisiltama
Ke 18.2 aamu + ilta
Ma 23.2 aamu + alkeisiltama
Ke 25.2 aamu + ilta
31.5. MUK RIM ZEN KESKUS viralliset avajaiset.
ALKEISILTAMAT/-ILLAT:
Maanantaisin ja keskiviikkoisin on istuma-kävely-meditaatioharjoitus.
Opastuksen iltamaan saa ensikäynnin yhteydessä, milloin vain voi aloittaa.
MAANANTAIT KELLO 1700-2000
20min + kävely + 20min, jonka jälkeen opintopiiri.
KESKIVIIKOT KELLO 1700-2000
30min + kävely + 30min + kävely + 20min, jonka aikana opetuspuhe.
AAMUISTUNNOT MAANANTAISIN JA KESKIVIIKKOISIN
Maanantai-aamuin 0830-1000 ja
keskiviikko-aamuin 0600-1000 on vapaa aamuistunto.
Alaovi aukeaa 0545.
Keskiviikkoisin syömme yhdessä aamiaisen 0730-0830.
PIDEMPI LAUANTAI/SUNNUNTAI ISTUNTO:
Vaatii osallistumisia alkeisiltamiin pohjaksi.
Istumista harjoituksessa on kolmisen tuntia 30-40 min jaksoissa, välissä kävelyä. Harjoituksessa myös seremonia, opetuspuhe ja kumarruksia.
Harjoitus kello 1015-1500, saapua sopii 1000 jälkeen.
Seuraavat harjoituksemme ovat:
su 15.2
la 28.2
la 14.3
su 19.4
PÄIVÄHARJOITUKSET
Päiväharjoitukset noudattavat pidempien harjoitusten sisältöä, mutta harjoitus jatkuu pitkälle iltapäivään. Kokonaisuudessaan kesto on
enimmillään kello 08-19 riippuen moneen osioon osallistuu.
Ma 2.2 aamu + alkeisiltama
Ke 4.2 aamu + ilta
Ma 9.2 aamu + alkeisiltama
Ke 11.2 aamu + ilta
Ma 16.2 aamu + alkeisiltama
Ke 18.2 aamu + ilta
Ma 23.2 aamu + alkeisiltama
Ke 25.2 aamu + ilta
31.5. MUK RIM ZEN KESKUS viralliset avajaiset.
ALKEISILTAMAT/-ILLAT:
Maanantaisin ja keskiviikkoisin on istuma-kävely-meditaatioharjoitus.
Opastuksen iltamaan saa ensikäynnin yhteydessä, milloin vain voi aloittaa.
MAANANTAIT KELLO 1700-2000
20min + kävely + 20min, jonka jälkeen opintopiiri.
KESKIVIIKOT KELLO 1700-2000
30min + kävely + 30min + kävely + 20min, jonka aikana opetuspuhe.
AAMUISTUNNOT MAANANTAISIN JA KESKIVIIKKOISIN
Maanantai-aamuin 0830-1000 ja
keskiviikko-aamuin 0600-1000 on vapaa aamuistunto.
Alaovi aukeaa 0545.
Keskiviikkoisin syömme yhdessä aamiaisen 0730-0830.
PIDEMPI LAUANTAI/SUNNUNTAI ISTUNTO:
Vaatii osallistumisia alkeisiltamiin pohjaksi.
Istumista harjoituksessa on kolmisen tuntia 30-40 min jaksoissa, välissä kävelyä. Harjoituksessa myös seremonia, opetuspuhe ja kumarruksia.
Harjoitus kello 1015-1500, saapua sopii 1000 jälkeen.
Seuraavat harjoituksemme ovat:
su 15.2
la 28.2
la 14.3
su 19.4
PÄIVÄHARJOITUKSET
Päiväharjoitukset noudattavat pidempien harjoitusten sisältöä, mutta harjoitus jatkuu pitkälle iltapäivään. Kokonaisuudessaan kesto on
enimmillään kello 08-19 riippuen moneen osioon osallistuu.
ENSIKERTALAISELLE
Ensimmäistä kertaa ryhmän tilaisuuteen osallistuessasi tule paikalle ajoissa ja kevein mielin. Kaikki tullaan selittämään sinulle ja sinun ei tarvitse tietää mitään etukäteen. Minkäänlaista kokemusta ei edellytetä.
Ryhmässä opiskellaan buddhalaista meditaatiota. Mihinkään dogmiin tai ismiin ei tulla käännyttämään, mutta ryhmä on maailmankatsomuksellisesti buddhalainen ryhmä, eikä "uskontovapaa" mindfulness, self-help tms. ryhmä.
Ryhmässä tarjoutuu tilaisuus oppia ja keskustella buddhalaisuudesta ja siten sukeltaa syvemmälle meditaation taustalla olevaan maailmankuvaan ja uskomuksiin. Seremonioita ja muuta buddhalaista uskonnollisuutta tehdään niihin erikseen omistetuissa tilaisuuksissa; alkeisiltamissa ei ole mitään tunnustuksellisuutta.
Meditaatio ei ole salaperäistä uskontoa tai ihmeellistä. Se on olemista hetkessä, hyväksyen itsensä ja elämän, nähden asiat niinkuin ne ovat.
Ole hyvä tutustu sivuihin "etiketti" ja "dāna" ennen saapumistasi.
Ryhmässä opiskellaan buddhalaista meditaatiota. Mihinkään dogmiin tai ismiin ei tulla käännyttämään, mutta ryhmä on maailmankatsomuksellisesti buddhalainen ryhmä, eikä "uskontovapaa" mindfulness, self-help tms. ryhmä.
Ryhmässä tarjoutuu tilaisuus oppia ja keskustella buddhalaisuudesta ja siten sukeltaa syvemmälle meditaation taustalla olevaan maailmankuvaan ja uskomuksiin. Seremonioita ja muuta buddhalaista uskonnollisuutta tehdään niihin erikseen omistetuissa tilaisuuksissa; alkeisiltamissa ei ole mitään tunnustuksellisuutta.
Meditaatio ei ole salaperäistä uskontoa tai ihmeellistä. Se on olemista hetkessä, hyväksyen itsensä ja elämän, nähden asiat niinkuin ne ovat.
Ole hyvä tutustu sivuihin "etiketti" ja "dāna" ennen saapumistasi.
Zenjoki-ryhmä
Zenjoki-nimi muodostuu sanoista zen ja joki. Joki, koska kotipaikka on Joensuu. Joki on myös sopiva todellisuuden kuvaus, sillä kaikki muuttuu -mieli, elämä, henkinen harjoitus, kaikki on jatkuvassa liikkeessä. Zen, koska se on länsimaissa parhaiten tunnettu nimi mahayana-buddhalaisuuden meditaatio-koulukunnalle, mutta tarkasti ottaen ryhmässä seurataan koreanbuddhalaista perinnettä ja koreaksi sana zen lausutaan son.
Länsimaissa buddhalainen mielenharjoitus on nimetty meditaatioksi. Sana meditoida tulee latinan sanasta meditatum joka tarkoittaa pohdiskelua tai syvällistä ajattelua. Buddhalaisessa mielenharjoituksessa ei ole kysymys ajattelusta, mutta koska sana "meditoida" on tuttu ja käytetty, käytetään sitä myös tällä sivustolla. Meditaatio on mielensuuntausta, läsnäoloa hetkessä arvostelematta mitään ja hetkessä oleilua vapaana erilaisista haluista. Tällainen tekeminen muuntaa mielen tottumuksia ja luo edellytyksiä onnen kokemiselle.
Ryhmää johtaa zen-munkki/pappi Hee Il sunim (Janne), jolla on koreanbuddhalaisen Taego-koulukunnan zen-munkkivihkimys ja noin 30-vuoden kokemus buddhalaisuudesta eri muodoissaan. Ryhmässä keskitytään zeniin, mutta opiskellaan myös buddhalaisuuden perusteita laajemmaksi taustaksi zen-perinteelle.
Ryhmän harjoituspaikka on nimeltään MUK RIM SON WON, eli "Hiljainen Metsä Zen Keskus". Se sijaitsee Penttilänkadulla Joensuussa. Sitä kehitetään pitkäaikaiseksi buddhalaiseksi kokoontumispaikaksi Pohjois-Karjalaan. Tilassa on meditaatiosali noin 20 hengelle, buddhalainen kirjasto ja tapaamistilaa buddhalaisista asioista kiinnostuneille. Tapaamisia on useita viikossa ympäri vuoden. Toiminta kehittyy ryhmän kasvaessa ja erilaisia tarpeita mukaillen.
ETIKETTI
ELI KÄYTÖSOHJEET
Buddhalaisissa yhteisöissä ja harjoituspiireissä on tiettyjä käytössääntöjä, jotka pohjaavat perinteisiin käytöstapoihin. Riippuen ryhmän luonteesta niitä on enemmän tai vähemmän. Tyypillisesti munkin tai nunnan läsnäolo tuo mukanaan lisää sääntöjä.
Säännöillä pyritään luomaan turvallinen ja hiljainen, vakavahenkinen tilanne, joka tukee meditaation ja opiskelun syventymistä. Niiden noudattaminen auttaa harjoittajia ponnisteluissa. Kunnioittava ja arvokas ilmapiiri voimistaa tekemisen hyviä laatuja.
Zenjoki-yhteisössä noudatetaan korealaiseen Taego-koulukunnan tyyliin perustuvaa käytöstapaa, jota on muovattu Suomeen sopivaksi.
Tässä alla on tietoa perusasioista ryhmässä/harjoitustilassa toimimiseen:
-Käyttäydy luontevan hillitysti ja ystävällisesti muita kohtaan. Ole oma itsesi ja anna muille tilaa olla omanlaisensa.
-Tule tilaan vapaana itsesi korostamisesta. Emme ole erityisen kiinnostuneita ihonväristä, sukupuolesta, sukupuolisesta suuntautumisesta, ammattistatuksesta jne.
-Tila on turvallinen ilmaista ajatuksiaan rehellisesti, eikä ketään suljeta ulos mielipiteiden vuoksi. Toistuvat vihamieliset, aggressiiviset tai itsekeskeiset muita huomioimattomat toimintamallit voivat johtaa huomautukseen, ja mikäli muutosta parempaan ei tapahdu, johtavat pyyntöön olla tulematta kunnes osaa toimia ryhmässä sopusointuisasti.
Tapahtumat ovat yhteisen harjoituksen tilanteita. Pyri sopusointuun ja muitten huomioimiseen, eli:
-Älä melua tai kiroile ylenpalttisesti.
-Kunnioita muitten hiljaisuutta ja tilaa.
-Pukeudu hillitysti. Minihame tai shortsit, hihattomat paidat ja iskulauseita sisältävät vaatteet eivät ole soveliaita.
-Pidä sukat jalassa.
-Pidä huolta omasta hygieniastasi.
-Älä ylihajusta itseäsi.
-Älä hosella eli liiku rauhallisesti ja selkeästi.
-Siivoa jälkesi, järjestele paikkasi aina kun vapautat sen.
Maallikko-maallikko kohtaamiset:
-Tavatessasi kanssaharjoittajia saapuessa/lähtiessä voit kumartaa kädet yhteenliitettyinä, morjestaa kättä nostamalla tai päätä nyökkäämällä tms. Kättely on henkilökohtaista ja haastavaa ryhmätilanteessa. Jos olet jonkun kanssa halailuväleissä, voit halata, mutta se ei ole ryhmässä normi. Ketään ei saa halata tai muuten kosketa ilman yhteistä sopimusta.
-Buddhalaisissa piireissä arvostetaan ikää harjoittajana, eli kokemusta. On kokeneiden harjoittajien ansiota, että harjoitus on säilynyt. Yleensä maallikkoharjoittajien keskuudessa hierarkkiaa on vähän, mutta asiasta on hyvä olla tietoinen.
-Keskustelut ja opetustilanteet tulee pitää erillään. Maallikot voivat keskustella kiivaasti, mutta mikäli kyseessä ei ole opetustilanne, kukaan ei ole oikeassa taikka väärässä, on vain näkemyksiä. Pelkkä kokemus ei tee kenestäkään opettajaa, vaan opettajuus on myös soveltuvuuskysymys ja opettajuuteen tulee saada valtuutus ryhmän pääopettajalta.
Maallikko-munkki/pappi kohtaamiset:
-Munkkia/pappia kohtaan voi osoittaa kunnioitusta puolikumartamalla. Munkkia/pappia ei kätellä tai halata omatoimisesti.
-Munkkia/pappia puhutellaan nimellä ”sunim”, ei buddhalaisella etunimellä, eikä suomalaisella etunimellä.
-Munkit/papit noudattavat keskinäistä kokemushierarkkista käytösetikettiä suhteessa toisiinsa ja mikäli tilassa on monta munkkia/pappia, vanhin munkki/pappi on tilanteen johtaja.
-Munkki/pappi on tilan ja tilanteen johtaja. Hän toimii joustavasti pitäen huolta tilan turvallisuudesta ja toiminnan sujuvuudesta, ja saattaa siksi poiketa tapahtumien muodollisuuksista tarpeen mukaan. Pidättäydy neuvomasta tai arvostelemasta munkin/papin toimintaa, paitsi jos sitä sinulta erikseen pyydetään.
Buddhalaisissa yhteisöissä ja harjoituspiireissä on tiettyjä käytössääntöjä, jotka pohjaavat perinteisiin käytöstapoihin. Riippuen ryhmän luonteesta niitä on enemmän tai vähemmän. Tyypillisesti munkin tai nunnan läsnäolo tuo mukanaan lisää sääntöjä.
Säännöillä pyritään luomaan turvallinen ja hiljainen, vakavahenkinen tilanne, joka tukee meditaation ja opiskelun syventymistä. Niiden noudattaminen auttaa harjoittajia ponnisteluissa. Kunnioittava ja arvokas ilmapiiri voimistaa tekemisen hyviä laatuja.
Zenjoki-yhteisössä noudatetaan korealaiseen Taego-koulukunnan tyyliin perustuvaa käytöstapaa, jota on muovattu Suomeen sopivaksi.
Tässä alla on tietoa perusasioista ryhmässä/harjoitustilassa toimimiseen:
-Käyttäydy luontevan hillitysti ja ystävällisesti muita kohtaan. Ole oma itsesi ja anna muille tilaa olla omanlaisensa.
-Tule tilaan vapaana itsesi korostamisesta. Emme ole erityisen kiinnostuneita ihonväristä, sukupuolesta, sukupuolisesta suuntautumisesta, ammattistatuksesta jne.
-Tila on turvallinen ilmaista ajatuksiaan rehellisesti, eikä ketään suljeta ulos mielipiteiden vuoksi. Toistuvat vihamieliset, aggressiiviset tai itsekeskeiset muita huomioimattomat toimintamallit voivat johtaa huomautukseen, ja mikäli muutosta parempaan ei tapahdu, johtavat pyyntöön olla tulematta kunnes osaa toimia ryhmässä sopusointuisasti.
Tapahtumat ovat yhteisen harjoituksen tilanteita. Pyri sopusointuun ja muitten huomioimiseen, eli:
-Älä melua tai kiroile ylenpalttisesti.
-Kunnioita muitten hiljaisuutta ja tilaa.
-Pukeudu hillitysti. Minihame tai shortsit, hihattomat paidat ja iskulauseita sisältävät vaatteet eivät ole soveliaita.
-Pidä sukat jalassa.
-Pidä huolta omasta hygieniastasi.
-Älä ylihajusta itseäsi.
-Älä hosella eli liiku rauhallisesti ja selkeästi.
-Siivoa jälkesi, järjestele paikkasi aina kun vapautat sen.
Maallikko-maallikko kohtaamiset:
-Tavatessasi kanssaharjoittajia saapuessa/lähtiessä voit kumartaa kädet yhteenliitettyinä, morjestaa kättä nostamalla tai päätä nyökkäämällä tms. Kättely on henkilökohtaista ja haastavaa ryhmätilanteessa. Jos olet jonkun kanssa halailuväleissä, voit halata, mutta se ei ole ryhmässä normi. Ketään ei saa halata tai muuten kosketa ilman yhteistä sopimusta.
-Buddhalaisissa piireissä arvostetaan ikää harjoittajana, eli kokemusta. On kokeneiden harjoittajien ansiota, että harjoitus on säilynyt. Yleensä maallikkoharjoittajien keskuudessa hierarkkiaa on vähän, mutta asiasta on hyvä olla tietoinen.
-Keskustelut ja opetustilanteet tulee pitää erillään. Maallikot voivat keskustella kiivaasti, mutta mikäli kyseessä ei ole opetustilanne, kukaan ei ole oikeassa taikka väärässä, on vain näkemyksiä. Pelkkä kokemus ei tee kenestäkään opettajaa, vaan opettajuus on myös soveltuvuuskysymys ja opettajuuteen tulee saada valtuutus ryhmän pääopettajalta.
Maallikko-munkki/pappi kohtaamiset:
-Munkkia/pappia kohtaan voi osoittaa kunnioitusta puolikumartamalla. Munkkia/pappia ei kätellä tai halata omatoimisesti.
-Munkkia/pappia puhutellaan nimellä ”sunim”, ei buddhalaisella etunimellä, eikä suomalaisella etunimellä.
-Munkit/papit noudattavat keskinäistä kokemushierarkkista käytösetikettiä suhteessa toisiinsa ja mikäli tilassa on monta munkkia/pappia, vanhin munkki/pappi on tilanteen johtaja.
-Munkki/pappi on tilan ja tilanteen johtaja. Hän toimii joustavasti pitäen huolta tilan turvallisuudesta ja toiminnan sujuvuudesta, ja saattaa siksi poiketa tapahtumien muodollisuuksista tarpeen mukaan. Pidättäydy neuvomasta tai arvostelemasta munkin/papin toimintaa, paitsi jos sitä sinulta erikseen pyydetään.
Dāna, anteliaisuus.
Buddhalainen toiminta on alusta asti perustunut ihmisten anteliaisuuteen. Anteliaisuus on käännös sanalle dāna. Dāna on buddhalaisuuden ensimmäinen hyve. Anteliaisuus on epäitsekkyyden harjoitus. Anteliaisuus on vastakohta itsekeskeiselle maailmankuvalle ja mielenlaadulle. Antelias mieli ei liity vain rahaan, vaan myös aikaan, huomion osoittamiseen, toisista välittämiseen jne. Dāna on opetus, jossa itse asetetaan toiseksi.
Munkkeja on perinteisesti tuettu neljällä tavalla: ruoka, vaatetus, asuinsija ja lääkkeet. Dāna-kulttuurin avulla munkit ovat voineet omistautua buddhalaisuuden kehittämiselle ja levittämiselle. Se, että yhteisön johtajana on "asiantuntija" edellyttää, että kyseinen henkilö voi omistautua opinnoille ja harjoituksille. Dāna on laadukkaan toiminnan edellytys.
Länsimaisissa yhteyksissä dāna periaatetta on pyritty noudattamaan, mutta vaikeuksia on esiintynyt, ja moni buddhalainen lahjoitus-pohjainen yhteisö kamppailee taloudellisesti. Moni ryhmä on päätynyt hinnoittelemaan toimintansa. Valitettavasti silloin opetuksista, retriiteistä ja muusta tulee tuote ja oppilaasta asiakas tai kuluttuja, ja toiminta muuttuu hengeltään kuluttajuudeksi. Jotain keskeistä siitä, mitä vapaaehtoinen lahjoittaminen henkisesti ihmiselle tekee, menetetään.
Zenjoki-ryhmä toimii dāna-pohjaisesti alkuperäisessä buddhalaisessa hengessä. Pyydämme, että jos osallistut toimintaan, avaat sydämesi, koet toimintamme arvokkaaksi ja tuet meitä mahdollisuuksiesi mukaan avokätisesti.
Munkkeja on perinteisesti tuettu neljällä tavalla: ruoka, vaatetus, asuinsija ja lääkkeet. Dāna-kulttuurin avulla munkit ovat voineet omistautua buddhalaisuuden kehittämiselle ja levittämiselle. Se, että yhteisön johtajana on "asiantuntija" edellyttää, että kyseinen henkilö voi omistautua opinnoille ja harjoituksille. Dāna on laadukkaan toiminnan edellytys.
Länsimaisissa yhteyksissä dāna periaatetta on pyritty noudattamaan, mutta vaikeuksia on esiintynyt, ja moni buddhalainen lahjoitus-pohjainen yhteisö kamppailee taloudellisesti. Moni ryhmä on päätynyt hinnoittelemaan toimintansa. Valitettavasti silloin opetuksista, retriiteistä ja muusta tulee tuote ja oppilaasta asiakas tai kuluttuja, ja toiminta muuttuu hengeltään kuluttajuudeksi. Jotain keskeistä siitä, mitä vapaaehtoinen lahjoittaminen henkisesti ihmiselle tekee, menetetään.
Zenjoki-ryhmä toimii dāna-pohjaisesti alkuperäisessä buddhalaisessa hengessä. Pyydämme, että jos osallistut toimintaan, avaat sydämesi, koet toimintamme arvokkaaksi ja tuet meitä mahdollisuuksiesi mukaan avokätisesti.
Retriitit ja päiväharjoitukset:
Mikäli olet kiinnostunut osallistumaan retriittiin tai päiväharjoitukseen, käy ensinnä muutamassa keskiviikko-iltamassa jotta opit ryhmämme harjoituksen muodon.
Mikäli sinulla ei ole aiempaa kokemusta, suosittelemme, että osallistut muutamiin pidempiin harjoituksiin ennen retriitille tuloa.
Seuraavaa retriittiaikaa ei ole vielä päätetty.
Mikäli sinulla ei ole aiempaa kokemusta, suosittelemme, että osallistut muutamiin pidempiin harjoituksiin ennen retriitille tuloa.
Seuraavaa retriittiaikaa ei ole vielä päätetty.
Yhteystiedot
- Joensuu, Suomi
- HILJAINEN METSÄ ZEN KESKUS. Penttilänkatu 1 F 3krs., Joensuu
- +358-0500308700 - Hee Il sunim
- zenjoki@protonmail.com
- Katso "tapaamiset".
Harjoituskeskuksemme nimi on MUK RIM = Hiljainen Metsä. Se sijaitsee toimistorakennuksen yläkerrassa kolmannessa kerroksessa osoitteessa Penttilänkatu 1 F 3krs.
Luettavaa
Pali Suutrat
"Pyörän liikkeelle laittamisen" opetuspuhe on Buddhan ensimmäinen opetus, jossa hän mainitsee buddhalaiset perusajatukset keskitie, neljä jaloa totuutta ja kahdeksanosainen tie.
Lue lisääHengityksen tarkkailun opetuspuhe on yksi buddhalaisen meditaation perusopetuksista.
Lue lisääSuomeksi käytetään yleensä nimeä "neljä tarkkaavaisuuden perustaa". Suutra on buddhalaisen meditaation perussuutra.
Lue lisääBaahiya Sutta on alkuperäisen paalinkielisen tekstikokoelman suutra joka kuvaa harjoitusta hyvin samalla tavalla kuin chan-perinne myöhemmin.
Lue lisääOpetuspuhe "kaikista mielenmyrkyistä" avaa buddhalaisen harjoituksen monipuolisuutta kertomalla miten monilla eri tavoilla voi suhtautua mielensä sisältöihin niin, että niistä vapautuu.
Lue lisääMozhao
My Friendly Advice for Seated Meditation. Dogen. Shobogenzo. Translated by Rev. Hubert Nearman (aka Mark J. Nearman)
Lue lisääSilent Illumination Chan by Hongzhi Zhengjue Excerpts from 宏智禪師廣錄 Hongzhi chanshi guanglu (Extensive Records of Chan Master Hongzhi)
Lue lisääGuidepost of Silent Illumination 《默照铭》 Translated by Taigen Dan Leighton with Yi Wu
Lue lisääArtikkeleita, puheita jne.
Tähän on valikoitu buddhalaisia lukemisia ja puheita:
Bhikkhu Bodhin selkeä opetus buddhalaisuuden perusopetuksesta "Jalo Kahdeksanosainen Polku".
https://www.youtube.com/watch?v=OIZBSgrHVHo
Taego koulukuntaa käsittelevä artikkeli Tricycle-lehdessä.
Sam Harriksen selkeä podcast keskustelu meditaatiosta.
https://www.youtube.com/watch?v=C_29hf9CnRg
Tae Hye sunimin suomenkielinen käännös "Kalamalaisten Sutta"sta käsittelee buddhalaisuuden luonnetta omankohtaisena ja itse todettuna kokemuksena sokean uskomisen sijasta.
https://www.bodhidharma.fi/?p=164
Merkittävän modernin chan-mestarin Guo Gu:n keskustelu, jossa kertoo opettajasuhteestaan, omasta hetkellisestä valaistumiskokemuksestaan ja syvistä oivalluksistaan jota harjoitus on tuonut.
https://www.youtube.com/watch?v=QeInQkKyGYc
Guo Gu:n todella kiinnostava ja hyvä puhe "Spiritual Bypassing" ilmiöstä.
https://www.youtube.com/watch?v=lRTLsevZadU
Guo Gu:n hyvä puhe jossa käsitellään paljon Prajnaparamita tapaa nähdä meditaatio ja buddhalaisuus.
https://www.youtube.com/watch?v=MPqg2Xek-gQ
Guo Gu:n puhe jossa hän puhuu bodhisattva-harjoituksista ja Samantabhadran valoista
https://www.youtube.com/watch?v=_thfeXMb4R0
Munkki Dhammaraton erittäin hyvä opetuspuhe jossa kerrataan meditaation perusteita ja luodaan todella selkeä yhteys Buddhadasan opettaman Theravadan ja Chan-perinteen TsaoDong-koulukunnan välille.
https://www.youtube.com/watch?v=uhbc5suOwlY&t=3363s
Yongey Mingyur Rinpoche kuvailee napakasti mikä ero on tiedostamisella ja tarkkaavaisuudella. Keskeinen seikka myös liittyen mozhao-tekniikan oivaltamiseen.
https://www.youtube.com/watch?v=zI0awDyG-1s
Kuuluisan chan-buddhalaisuuden kääntäjän Red Pine:n (Bill Porter) haastattelu hänen matkoistaan Kiinaan tutkimaan chania ja erakkoja. Kiinnostavaa chan-kulttuuria.
https://www.youtube.com/watch?v=YajeC8NjqTE
Hyvä pitkä keskustelua zen-munkki Shohaku Okumuran kanssa Soto-koulukunnan perusasioista ja hänen omasta polustaan.
https://www.youtube.com/watch?v=jzdYzu2236Q&list=PLEokbKnONsUy5TVSqT_WG8MXw7oAC1giR
Munkki Ajahn Kovilo puhuu varsin kiintoisasti buddhalaisen polun ja meditaatioharjoituksen tuottamasta nautinnosta.
https://www.youtube.com/watch?v=WHD310ZVkSg
